Kun Siiri oli vauva, ostin yhdistelmävaunuihin Pikku-Piia -merkkisen verkkopussukan, mutta vaunuissamme oli liian paksut aisat siihen, että pussin olisi saanut kiinni. Koskapa pussi maksoi melkein kympin (vaikka sainkin siitä muutaman euron huuto.netissä), en sitten tullut ostaneeksi muita pussukoita, joiden sopivuutta testata. Nyt asia on ollut jälleen ajankohtainen, kun lenkillä silmälasit tuntuvat huurustuvan ja Siirikin lykkää reppuaan kannettavaksi, kun häntä haetaan päiväkodista. Piti siis saada pussukka ja kun kerta nyt on oma kone ja materiaaliakin vaikka millä mitalla, piti se tehdä itse.

Suunnittelin ensin tekeväni pussin lastenaiheisesta puuvillasta, mutta tajusin onneksi nopeasti, että pussin pitäisi kestää pientä kosteutta. Joulun jälkeen bongasin Ravelrystä, että eräs henkilö oli tyhjäämässä kangasvarastojaan postikuluja vastaan ja Turun suunnalta kotiutui minulle iso laatikollinen kankaita alle kympillä. Niiden kankaiden mukana oli sopiva kaistale kerniä, joka soveltui juuri tähän tarkoitukseen. Ompelin kulmiin sitomisnauhat jämäpuuvillasta ja yläreunaan kuminauhakujan. Kuten kuvasta näkyy, mitoitus onnistui hyvin. Vielä ei ole käyttökokemusta, mutta luulisi tuossa pussukassa nyt ainakin huuruisten silmälasien kulkevan ja mahdollisesti jotain muutakin.

Vaikka en ikinä tekisi mitään muuta niistä kankaista, olen oikeastaan jo tienannut niiden postikulujen verran - tuskin mitään pussukkaa olisi alle kympillä saanut. Sitä paitsi niissä kankaissa on niin kivoja juttuja (kuten eläimellistä verhokangasta ja kukallista trikoota), että ihan varmasti niillekin löytyy käyttöä.